Ajatusjohtajuus on suunnitelmallista sisäistä ja ulkoista markkinointiviestintää hyödyntävä strateginen työkalu, jonka avulla saavutetaan merkittäviä liiketoiminnallisia etuja. Ajatusjohtajuutta tunnetumpi termi lienee sen englanninkielinen vastike Thought Leadership, joka voidaan kääntää myös suunnannäyttäjäksi sekä yritysmaailman mielipidejohtajaksi. Ajatusjohtajuutta pidetään omassa liiketoiminnan kentässä saavutettuna erityisenä, kohdeyleisön keskuudessa tunnustettuna asiantuntija-asemana. Käytännössä se tarkoittaa organisaation mainetta, jota ylläpitää sidosryhmien usko menestykseen nyt ja tulevaisuudessa. Voiko yrityksestäsi tulla toimialasi ajatusjohtaja?
Ajatusjohtajuus ilmiönä
Ajatusjohtajuutta pidetään päämääränä tai olemisen tilana. Sitä voidaan luonnehtia tahoksi, jonka puoleen sidosryhmät kääntyvät ensimmäiseksi toimialaan liittyvissä kysymyksissä ja kriiseissä. Ajatusjohtajuuden ydinelementit koostuvat avoimuudesta, innovatiivisuudesta sekä erinomaisesta asiantuntijuudesta ja sen keskiössä ovat jakamisen kulttuuri sekä altruistinen näkemys yhteisen hyvinvoinnin jatkuvasta kehittämisestä. Ajatusjohtajalla on näkemystä ja ideoita nykytilanteen tapahtumista ja suunnitelmia sekä ratkaisuja tulevaisuuden mahdollisuuksille. Suunnannäyttäjän mielipiteitä arvostetaan yleisön keskuudessa niin paljon, että ne vaikuttavat yrityksen ulkoisten tahojen mielipiteisiin ja jopa asenteisiin. Yksinkertaisimmillaan ajatusjohtajuutta voidaan luonnehtia strategisena viestintänä organisaation sidosryhmien kanssa.
Ajatusjohtajuuden kulmakivet
Ajatusjohtaja-asemaan kipuamiselle ei ole olemassa yhtä kaavaa, jota noudattamalla menetys toimialan parhaana osaajana saavutetaan. Johtajuutta voidaan kehittää pilkkomalla yrityksen toimintaprosessit palasiksi, tunnistamalla ongelmakohdat sekä heikkoudet ja kääntämällä ne tuottavammaksi tekemiseksi. Johtajuuden ilmentyminen eri yrityksissä on riippuvaista organisaation monimuotoisuudesta sekä sen olemassa olevista resursseista. Siksi kehityshankkeen suuntaviivat räätälöidään aina organisaation omaan kontekstiin sopivaksi. Ajatusjohtajaksi nouseminen edellyttää koko organisaatiota ravistelevaa myllerrystä hienosäätämällä koneiston toimintaa ja tunnistamalla organisaation ainutlaatuisia ominaisuuksia, millä voidaan erottautua muista. Erottuvuustekijä voi löytyä tekemisistä, missä yritys on jo nyt hyvä tai tulevaisuuteen suuntautuvasta muutoksesta, joka hyödynnetään ensimmäisenä. Toimialan johtajaksi voidaan ratsastaa myös yrityksen itsensä luomalla trendillä.
Yrityksen identiteetti, arvot, tarjoama, asiantuntijuus, kulttuuri ja henkilöstö toimivat inspiraationa ajatusjohtajuuden muotoutumiselle. Millä alueella yrityksen tekeminen on vertaistaan vailla, loistaako se valikoimallaan omassa kentässä vai onko yrityksellä markkinoiden parhaat työntekijät? Ajatusjohtajuusmallin rakentumisen jälkeen se on implementoitava kaikille organisaation tasoille, sillä jokainen henkilöstön jäsen on merkityksellinen ajatusjohtajuuden toteuttamisessa. Ajatusjohtajaorganisaatio puhuu avoimesti siitä, mitkä elementit tekevät heistä ajatusjohtajia, miten se näkyy käytännön toiminnassa ja kuinka ajatusjohtajuutta toteutetaan päivittäisessä tekemisessä. Sisäisen keskustelun lisäksi tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua ulkoisten sidosryhmien kanssa, sillä ajatusjohtajuusaseman saavuttaminen vaatii suunnannäyttäjäyrityksen ulkopuolisen yleisön tunnustusta yrityksen ajatusjohtajuudesta sekä henkisestä markkinajohtaja-asemasta. Tunnustus saavutetaan sidosryhmät tavoittavalla monipuolisella keskustelulla ja aktiivisella, asiantuntevalla viestinnällä.
コメント